Kaikki on edelleen mahdollista työtaistelurintamalla, jos hallitus jatkaa työelämän muutoksia sanelupolitiikalla, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi-Niemi Laine. Hallituksen kurjistamispolitiikka on ajanut työntekijäjärjestöt työtaisteluihin.
JHL valmistautuu koventamaan ja laajentamaan työtaistelujaan syksyn kuluessa, lataa JHL:n puheenjohtaja Päivi-Niemi Laine.
Ammattiliitto JHL vastustaa hallituksen leikkauslinjaa yhdessä muiden SAK:n liittojen kanssa. Se on aloittanut syyskuussa PainavaSyy-mielenilmaukset hallituksen politiikkaa vastaan.
– Emme voi jäädä katsomaan tumput suorina sivusta, kun työnantajaa suosivassa hallitusohjelmassa palkansaajille tulee kaikki raippa ja oikein huolella, Niemi-Laine korostaa.
– Tästä toimet kovenevat, jos muu ei auta.
Toistaiseksi poliittiset mielenilmaukset ympäri maan ovat tähdänneet ihmisten tietoisuuden lisäämiseen hallituksen kurjistusaikeista, jotta toimille saadaan laaja tuki.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin kolmenkymmenen kunnan koulunkäynninohjaajat marssivat ulos 28. syyskuuta ilmaistakseen vastalauseensa.
Seuraavaksi JHL pysäyttää Helsinki–Vantaan lentoaseman turvatarkastukset puoleksi tunniksi 5. lokakuuta.
– Tästä toimet kovenevat. Jos muu ei auta, tarvittaessa laitetaan Suomi seis. Me voimme pysäyttää vaikka raiteet, Niemi-Laine vakuuttaa.
Taustalla pitkä lista kurjistamistoimia
Työtaistelujen taustasyy on hallitusohjelman pitkä lista työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä.
Jos hallituksen kaavailemat uudistukset menisivät läpi, esimerkiksi irtisanomiseen ei enää tarvittaisi painavaa syytä. Tämän pelätään ay-liikkeessä tarkoittavan irtisanomisia pärstäkertoimen mukaan.
Lakko-oikeutta heikennettäisiin muun muassa lakkosakkojen korotuksin ja tukilakkojen rajoituksin, jolloin vahvat alat eivät voisi enää tukea heikompiaan. Työehtosopimusten yleissitovuus heikkenisi, jopa poistuisi työnantajilta, ja paikallista sopimista voitaisiin tehdä ohi luottamusmiesten.
– Kun ei aidosti neuvotella työelämän muutoksista, jäsenten toimeentulosta ja hyvinvoinnista, on pakko huolehtia siitä muilla keinoilla. Siksi poliittisia työtaisteluja nyt tehdään, Niemi-Laine summaa.
Sanelu lisääntynyt
Päivi Niemi-laine korostaa, että JHL pyrkii ratkaisemaan kiistat neuvotellen. Häntä harmittaa, että tällä hetkellä hallitus sanelee, miten työelämää ja toimeentuloa pitäisi kehittää.
Esimerkiksi hallituksen esitysten lausunnoille on annettu pahimmillaan vain viisi päivää vastausaikaa, vaikka hyvän lainsäädäntötavan mukainen suositus on kuudesta kahdeksaan viikkoa.
Aito neuvottelu alkaisi Niemi-Laineen mukaan siitä, että kaikki osapuolet ehtisivät edes tarkistaa hallitusohjelman ja hallituksen lakiesitysten taustafaktat. Neuvottelemisella pattitilanteet on aiemmin saatu ratkaistua.
– Nythän vain huudellaan esimerkiksi pohjoismaisesta työmarkkinamallista, vaikka siitä ollaan ottamassa vain työnantajaa hyödyttävät osat.
Esimerkiksi Ruotsin mallissa, josta hallitus ottaa pitkälti oppia, työntekijäpuolella on tulkintaetuoikeus työehtosopimuksiin. Sellaista ei ole hallituksen Suomeen kaavailemassa mallissa.
– Käytännössä se tarkoittaisi, että työntekijäjärjestöjen olisi vaikea päästä sopimuksiin enää käsiksi.
Niemi-Laine onkin huolissaan patruunayhteiskunnan paluusta, jossa työnantaja sanelee työelämän säännöt, eikä heikoimmassa asemassa olevilla ole oikeutta näyttää poliittista mieltään.
Koulunkäynninohjaajien ulosmarsseja eri puolilla Suomea – katso kuvat! Juttu jatkuu kuvien jälkeen
Matalapalkka-alat tarvitsevat tulevaisuuden
Hallituksen kaavailemassa työmarkkinamallissa muiden alojen palkat sidottaisiin vientialan palkankorotuksiin.
Näin julkisen sektorin matalapalkka-aloille ei enää voitaisi neuvotella esimerkiksi palkkaohjelmia, kuten keväällä 2022 kunta-alalla tehtiin. Tämä iskee varsinkin naisten tulojen kehitykseen, koska matalapalkka-alat ovat usein naisvaltaisia.
– Miksi hyvä kehitys halutaan nyt lytätä? Naisen euro on edelleen 84 senttiä, eikä se tällaisilla muutoksilla kasva, päinvastoin, Niemi-Laine sanoo.
Eikä julkisen sektorin työvoiman saatavuuskaan ole itsestäänselvyys.
– Kuinka moni työnantaja on tyytyväinen, kun nämä leikkurit hallitusohjelman kautta iskevät? Kun työntekijät siirtyvät pois pääkaupunkiseudulta ja työvoiman saatavuus heikkenee kaupoissa, sairaaloissa, varhaiskasvatuksessa?
JHL aloitti työtaistelut syyskuussa hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastaan – katso video! Juttu jatkuu videon jälkeen
Leikkausten kasaantuminen vastoin ihmisoikeuksia
Hyvin surullinen ongelma Niemi-Laineen mukaan on se, että hallituksen leikkausten vaikutukset kasaantuvat samoihin, jo matalalla toimeentulolla kitkutteleviin ihmisiin.
Muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksia leikataan, ansiopäivärahasta aiotaan nipistää satasia ja omaishoitajat ajetaan töihin.
Julkisuudessa on esitetty erinäisiä laskelmia, mutta esimerkiksi työttömällä perheellä tulonmenetys voi olla jopa 500 euroa kuussa.
Välttämätön toimeentulo on kuitenkin ihmisoikeuksien ydintä. Valtion pitäisi pystyä perustelemaan, ettei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin esitetyt heikennykset ihmisten sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin.
– Tämä työ on jäänyt hallitukselta nyt tekemättä. Miten käy yksinhuoltajien lasten, jos vanhemmat joutuvat tekemään kahta kolme työtä elääkseen, kun tuet leikataan? Aika paljonhan siinä ollaan yksin kotona.
Demokratian puolesta hallitusohjelmaa vastaan
Sosiaalisessa mediassa JHL:ää on arvosteltu siitä, että järjestö vastustaisi demokratiaa, koska suomii hallitusta kovin sanoin ja järjestää poliittisia mielenilmauksia. Päivi Niemi-Laine on eri mieltä.
– JHL seisoo täysin demokratian ja eduskuntavaalituloksen takana. Se on aivan eri asia kuin hallitusohjelma. Ei meitä liikuta se, mitä poliittisia puolueita hallituksessa on, vaan se, mitä hallitusohjelmassa lukee.
– Ammattiliitto ei voi olla puuttumatta tähän. Olemme aidosti huolissamme siitä, mitä hallitus on tekemässä työntekijöille.
Nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatut leikkaukset ja työelämän kurjistukset osuvat suoraan JHL:n jäsenten hyvinvointiin ja toimeentuloon.
– Ammattiliitto ei voi olla puuttumatta tähän. Me olemme aidosti huolissamme siitä, mitä hallitus on tekemässä työntekijöille. Tehtävämme on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, toimeentuloa, työoloja ja turvaa.
Lue lisää: Puheenjohtajalta: ”Emme katso tumput suorina perusoikeuksien murentamista”
Vastarinta laajenee
Ay-liike ei käy hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan yksin.
Yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja lukioita on vallattu, ja opiskelijat ovat marssineet muun muassa hallituksen asumistuki- ja opintotukileikkauksia vastaan syyskuussa ympäri Suomen.
Monien kansalaisjärjestöjen, muun muassa Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn, mukaan hallituksen leikkaussuunnitelmat vaarantavat ihmisoikeuksiin kuuluvan oikeuden riittävään toimeentuloon. Myös Haagan seurakunta Helsingissä on kritisoinut hallituksen politiikkaa.
Lisäksi Valtioneuvoston 22. syyskuuta julkaiseman Kansallispulssi-kyselyn mukaan kansalaisten kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta ja luottamus useisiin instituutioihin on heikentynyt viime kevään jälkeen. Kyselyn mukaan luottamus hallitukseen instituutiona on romahtanut. Kun vielä viime maaliskuussa yli 65 prosenttia vastanneista luotti hallitukseen instituutiona, nyt lukema on enää 40 prosenttia.